Hejssan Åbo och Svergie!

Oltiin perheen kanssa risteilyllä ja yksi yö Turussa. Hauskaa oli ja kelikin oli hyvä. C: Huomenna sitten konfis ja rippijuhlat.

ihku-pihku hehkutus

"Kaatuukohan tää penkki?" Ei kaatunut

Viimeinen päivä ennen lähtöä. Niin, multa ei varmaan tarvitse ees kysyä jännittääkö. Jännittää, ja paljon. Huomenna meikä hyppää junaan ison laukun kanssa vähän vaille ykstoista ja suuntaa Keravan asemalle parin junanvaihdon kautta. Torstaina herätys tulee olemaan todella aikaisin, ja suuntaamme Kaisan kanssa Helsinki-Vantaalle jo ennen kuutta.  Mutta, sitä ennen palataan hieman taaksepäin.

Viimeksi kuin kirjoittelin teille, hermoilin kaikesta. Vakuutuksista, pakkauksesta ja vaikka mistä muusta. Mutta, kaikki on saatu hoidettua. Mulla on nyt matkavakuutus, tavarat on onnellisesti matkalaukussa, olen käynyt vaihtamassa rahaa pankissa, ostanut adapterin ja niin edelleen. Tänään olen hoitanut loput asiat matkaan liittyen ja nyt olen valmiina lähtöön. Valmiina kohti kolmea viikkoa, joita tuskin tulen unohtamaan ikinä, käy siellä sitten miten tahansa. 

Kun ei kuviin saa millään hyvää ilmettä, voihan sitä sitten ihan tarkoituksella
pelleillä ja ilmeillä. 

Annu tuli sitten illemmalla meille ja vaihdettiin kuulumisia. Raahattiin sitten mun sisko pihalle ottaan meistä jotain kuvia, mutta tuttuun tapaan meidän yhteiskuvat ei oikein meinanneet onnistua... Valittiin myös tosi hyviä paikkoja kuvata, kiivettiin kaikkialle, vaikka ei se noissa kuvissa näy, kun sisko otti vaan tollaisia kuvia, missä 

me näytään vaan navasta ylöspäin, eli oltais periaatteessa voitu vaan seistä tossa nurmikolla. Mutta eipä se haittaa. : ) 

Annu lähti, kävin ite saunassa ja no, sitten avasin koneen ja aloin tekemään tätä postausta. Kello on noin kymmenen illalla, ja aion vielä pakata käsimatka-tavarat, latureita matkalaukkuun ja ottaa passista kopiot. Sitten olen tehnyt kaiken matkaa varten, sitten täytyy vain odottaa, että yli puolen vuoden odotus palkitaan! 

Ja MÄ PÄÄSEN ENGLANTIIN! 

Ja nyt kun te kaikki huokaatte helpotuksesta, että nyt loppui tää mun englanti sitä, englanti tätä -juttu hetkeksi, niin kerron teille, että mitä luultavammin bloggailen teille myös sieltä käsin, ainakin pari kertaa.  

Päivän paras kuva, ikävä tulee, seuraavan kerran tapaamme 4 viikon kuluttua

Yöbloggaaja esittäytyy

Mulla ei ihan oikeesti oo mitään asiaa teille, mutta mun tekee niin mieli blogata, joten tässä mä olen. Mä en oo suunnitellut tätä postausta ollenkaan, eikä mulla kyllä ole edes kuvia, mutta eipä anneta sen häiritä. Ehkä heitän tähän pari jotain vanhaa kuvaa :) 
Tänään ei oo tapahtunut paljoa mitään. Aamulla heräsin joskus yhentoista maissa. Lähdin sitten vanhalle asunnolle, pesin hieman pyykkiä ja katoin sieltä kaikkia kamoja mukaan, mitä aion ottaa Englantiin. Kävin sitten myös kaupassa ostamassa maitoa jne, kun äiti pyysi. 

Päivän aiheena oli oikeastaan se, että saisin pakattua mun matkalaukun. Ja arvatkaa vain sainko. 
Ratsastuskamat oon onnellisesti saanut tuonne laukkuun, mutta siihen se sitten jäi. Koko pakkaus tökähti siihen, kun en löytänyt mun shortseja mistään, ja nyt oonkin sitten loppupäivän ihmetellyt minne ne on kadonneet. Oisin tietty voinut pakata kaiken muun, paitsi ne shortsit, mutta enpä sitten tehnyt niin, vaan jätin pakkauksen sikseen. No, onhan mulla vielä pari päivää aikaa. Mitä luultavammin pakkaan hirveellä kiireellä keskiviikkoaamuna, ennen kun lähden junalla kohti Tuusulaa. Mä en oikein ymmärrä, minkä takia mä teen tästä pakkauksestakin niin vaikean asian. Voisin vain heittää vaatteita matkalaukkuun, hiusharja ja hammasharja mukaan ja menoks. Mutta kun ei. Mun täytyy miettiä kaikki vaatteet niin, että ne sopii toistensa kanssa mahdollisimman hyvin yhteen,  tarkistaa kaikki kymmeneen kertaan, miettiä ikuisuus mitä puuttuu, vaikkei mitään puuttuisikaan. Ehkä tosi asia on vain se, että olen surkea pakkaaja. 

Englantiin lähtö jännittää mua tosi paljon. Mä olen suoraan sanoen surkea puhumaan ja ymmärtämään englantia. Teoriassa ehkä osaan kielioppia jne, mutta ääntämiset sun muut ei kyllä onnistu yhtään.. Ja nyt oon menossa Englantiin, asumaan isäntäperheeseen ja puhumaan sinne englantia. Saatan ehkä pärjätä tällaisissa ns. perus olosuhteissa enkulla, mutta sitten on se viikko ratsastusta. Mun hevossanasto englanniksi jää suurin piirtein siihen, että tiedän mikä on hevonen, talli ja poni englanniksi. Ja toki, tarkoituksenahan oli opiskella tätä hevossanastoa ennen matkaa.. mutta se(kin) jotenkin jäi ja unohtui. Eli suoraan sanoen, en tiedä miten pärjään siellä. Toki mun ympärillä tulee luultavasti olemaan lähes koko ajan joku muukin suomalainen, mutta on se vähän noloa, jos ei ymmärrä sanaakaan mitä toinen yrittää englanniksi kertoa. Mutta toisaalta, ei kai kaikki muutkaan osaa siellä täydellistä englantia, ja senhän takia mä sinne periaatteessa haluan lähteä, että oppisin. Että voisin noiden kolmen viikon siellä olon jälkeen sanoa, että osaan englantia, ainakin paremmin kuin lähtiessäni. 

Toinen asia kielitaidon lisäksi Englantiin lähdössä mua jännittää kaikki ihmiset. Viihdynkö isäntäperheessäni, onko muut meidän ryhmäläiset mukavia? Yksin en tule jäämään, sillä lähdemme Kaisan kanssa Englantiin yhdessä. Isäntäperheen kanssa olen vaihtanut parit sähköpostit, ja he vaikuttavat kyllä ihan mukavilta, mutta sen näkee sitten vasta siellä. Kolmantena asiana jännittää lähteä niin kauas kotoa niin pitkäksi aikaa. En ole ollut vielä kertaakaan ulkomailla ilman vanhempia, enkä missään ylipäätänsä noin kauaa. 

Mutta, joka tapauksessa, vaikka matka jännittääkin monesta syystä suuresti, odotan sitä silti innolla, ja musta on hirveen hienoa päästä tutustumaan englantilaiseen kulttuuriin elämällä siinä. Enää maanantai ja tiistai. Keskiviikkona suuntaan junalla Kaisan luo ja aikaisin Torstai aamuna on kohteena Helsinki-Vantaa, sieltä sitten toivon mukaan pääsemme koneeseen ja kohti Iso-Britanniaa!

Iida kiittää, kuittaa ja seikkailee seuraavaksi unten maille. 

Hyvää juhannusta!

Mites te olette viettäneet juhannuksenne? Omassa elämässäni juhannus ei oikeastaan näy, se on päivä muiden joukossa, ja sen huomaa oikeastaan vaan siitä, ettei kaupat ole auki. Tänään Kiia saapui meille kyläilemään. Ei oltukaan nähty Kiian kanssa pitkään aikaan, viimeksi kevätjuhlassa, kun koulut loppuivat. Kiian kanssa tuli juteltua paljon. Paljon on tapahtunut sen jälkeen kun viimeksi nähtiin, joten juttua riitti. 

Ulkona oli myös kiva keli, joten käytiin ottamassa joitakin kuvia ulkona. Saatiin myös mun pikkusisko ottamaan meistä muutaman kuvan. :) 

Äää! Englantiin lähtö sen kuin lähestyy. Nyt olen jo saanut tehtyä jonkinlaista pakkaussuunnitelmaa, huomenna olisi tarkoitus alkaa koota ensimmäistä kertaa matkalaukkua, jotta näen hieman paljonko tavaroista tarvitsee karsia pois. Sen tiedän, etten tule pääsemään pakkauksessa helpolla. Olen nimittäin niin huono pakkaamaan ja varsinkin pakkaamaan sopivasti ja pakkaamaan vain tavaroita joita tulen oikeasti tarvitsemaan..    

Ja sitten on vielä ne rajoitukset lentokonetta varten, joita täytyy ajatella pakattaessa.. Noh, onneksi mulla on vielä muutama päivä aikaa tuskastella tuon pakkaamisen suhteen. 

 

Särkisaari III - Penguins attention!

Jos mun tarvis kuvailla mun riparia kolmella sanalla ne olisivat mahtava, ihana ja täydellinen. Ennen leiriä en oikeastaan edes halunnut mennä koko leirille, mutta kolmen päivän jälkeen mielipide muuttui. Leiriläisiä oli 21+1, joka tuli leirille myöhemmin, isosia 6+ isosten isonen (eli ISO) ja kolme ohjaajaa. Sää leirillä oli hyvä, muutaman kerran tuli vettä, mutta muuten oli pilvistä tai paistoi aurinko. Alkuleiristä mulla ei oikeestaan oo muistissa paljon mitään koska loppuleiristä on paljon enemmän muistoja.

Leirin aikataulu meni jotenkin näin:

8:00 herätys (paitsi sunnuntaina 8:45 jes!)

8:15 aamuhartaus(+lipunnosto)

n. 8:25 aamupala

9:00-9:30 raamis

10:00-11:30 kaks opparia

11:30 päiväruoka

12:15 leirikisat (eli Ölympix)

13:00-14:15 oppareita

14:20 päiväjuoma (=pullaa ja mehua)

15:00-16:30 oppareita

16:30 iltaruoka

17:00-19:30 vapaata

19:30 iltaohjelma (parasta ikinä!)

20:00 iltapala

20:30-22:40 vapaata

22:40 iltahartaus (+vapishetki 22:50-23:00)

22:50 eteenpäin iltatoimet

23:00 hiljaisuus (..tota joo... hehe...)

Maanantai 10.6.

Saavuttin Särkisaareen. Käytiin läpi säännöt, leirin rajat yms. Jaettiin huoneet ja huoneisoset. Kiian kanssa ollaan samassa huoneessa kahden isosen kanssa. Kun ekana päivänä ei oppareita ollut lähti koko leiri alakentälle pelaamaan futista.

Tiistai 11.6.

Toinen leiripäivä. Mitäköhän tästä leiristä oikeen tulee?... Vastaus: Ihan mahtava!

Mulla ei oikeesti oo alkuleiristä mitään muistikuvaa.... :'D

Keskiviikko 12.6.

Vierailupäivä. Illasta tuli leiriläisten perheet ja kaverit käymään. Esiteltiin Särkisaarta ja näytettiin isosten tekemä leirivideo. Se oli aika ihana. xD

Torstai 13.6.

Rakkauspäivä. ♥ Eli teemana rakkaus. Vietetiin "Kauko Lämmön" ja "Miina Kentän" leirihäitä, leirille tuli uusi leiriläinen, Sanna. Sanna tuli mun ja Kiian huoneeseen. Iltaohjelmassa leikittiin Minä rakastan sinua.-leikkiä, josta tuli varmaankin sen hetkinen lempileikki, koska voi sitä naurun määrää!

Perjantai 14.6.

Mahtava päivä tämäkin. En muista oliko se perjantaina vai milloin, mutta selvisi että yksi meidän isosista kattoo Supernaturalia ja ISO kattoo Doctor Whota ja Supernaturalia... Mwhahaa.

Lauantai ja Sunnuntai 15.-16.6.

Ei tainnut tämäkään tapahtua kumpanakaan päivänä. (meni vähän ajantaju sekaisin leirin aikana...) Ölympix:seissä leikittiin Penguin Company-leikkiä. Tää leikki jäi mieleen. Koko loppuleiri sitten lauleltiin tätä.

"Have you ever seen a penguin company? If you look at me a penguin will you see. Penguins attention! Penguins salute!..."

Sunnuntaina kun mentiin saunaan, laulettin saunassa eri lauluja. Tais pojat voittaa meidät... Sunnuntaina oli myös lähetyspäivä. Syötiin afrikkalaisittain lattialla tortillaa. Naurettiin myös paljon, kuten joka päivä.

Maanantai 17.6.

Mitä?! Leiri loppuu huomenna. Haikea tunnelma oli jo oppituntien aikana. Tehtiin myös loppukoe rasteilla. Läpi päästiin Kiian kanssa vaikka toisin luultiin. Iltaohjelmassa leikittiin taas Minä rakastan sinua.-leikkiä. Iltapala syötiin hiljaisuudessa.Vapiksessa oli enemmän porukkaa kuin alkuleiristä. Tunnelma oli aivan mahtava. Tuli siinä pakostikin tippa linssiin. Siinä sitten halailtiin kaikki lopuksi.

Tiistai 18.6.

Vika päivä... Käytiin viimeisellä opparilla läpi konfis-asioita. Päiväruuaksi syötiin hampurilaisia. Sitten pakkailtiin. Viimeisessä hartauksessa päivällä julkistettiin leirikisojen voittajat, jaettiin viimeiset kirjeet ja tehtiin halikierros. Juuri ennen lähtöä, vanhempia oli jo tullut odottamaan lähtöä pihaan, leikittiin vielä viimeisen kerran Penguin Comapnyä. Mentiin vielä Jämsän kirkolle konfirmaatioharkkoihin, käytiin läpi miten toimitaan. Sitten olikin kotiinmenon aika. 

Meidän ihana leiri. ♥

Oli aivan ihana ja mahtava leiri! Kiitos!

Söpöt eläinvauvat

Mää ainakin rakastan näitä meidän eläinvauvoja. <3 On ne niin suloisia, ja ihania. Olisipa ne vielä vähän hitaampia, ja jaksaisivat olla paikoillaan, niin kuvien otto olisi niin paljon helpompaa. Nyt kun ne vipeltävät koko ajan jonnekkin, on tarkentaminen aivan hermoja raastavaa. Tässä nyt kuitenkin muutama kuva, meidän pikkusistamme, Iivarista ja Tikrusta, sekä hieman kuulumisia viime päiviltä. 

Kriparilta tultuani sunnuntaina, olin aika väsynyt, joten nyt on mennyt päiviä keräillessä voimia. Olen nukkunut todella paljon, ja silti olen myös todella väsynyt. Paljon on ollut tekemistä, ja enää on viikko kun lähdemme Kaisan kanssa kohti Englantia ja kauan odotetut kolme viikkoa alkavat. Mihin tää aika on hävinnyt, vastahan me Kaisan kanssa varattiin matkat tammikuun alussa, ja laskettiin päiviä, jotka lukumääriltään olivat kolminumeroisia. 

Viime viikolla leirillä ollessani, ilmestyivät tiedot isäntäperheestä My page -sivulleni. Nyt olen ollut yhteydessä isäntäperheeseeni, ja he vaikuttavat oikein mukavilta. Uskon, että tulossa on aivan mahtava reissu. Nyt on kovasti myös ollut syynissä vakuutus asiat, ja tällä hetkellä, mulla ei taida olla matkavakuutusta ollenkaan.. 

Mulla kyllä oli matkavakuutus, mutta selvisi, ettei se ole sellainen, mistä meille olisi tarpeeksi hyötyä (tarkoituksena on saada vakuutus, joka kattaisi myös esim. mun järjestelmäkameran). Noh, onneksi on vielä viikko aikaa.. Pankissa pitäisi myös käydä vaihtamassa valmiiksi hieman puntia. Nyt alkaa juhannus, joten maanantaista tulee varmaankin aika toiminnan täyteinen päivä. 

Maanantaista lähtien ollaan myös viety ahkerasti joka päivä tavaroita vanhalta asunnolta uudelle. Vaikka oon jo tuonut hirveästi tavaraa vanhasta huoneestani, tuntuu, että tavaraa on vieläkin aivan hirveästi. Lisäksi toi pakkaaminen ei ole oikein mun juttu, hirveän rasittavaa ja hermoja raastavaa. Voisko joku pakata mun puolesta noi mun tavarat? Kun toi pakkaaminen ei oo mun juttu, niin oon sitten tehnyt ruokaa, kantanut tavaroita, pessyt pyykkiä ja niin edelleen. Lista on pitkä. Oon myös nähnyt joitakin kavereita, tietokoneella en sitten ole kerennyt olemaan yhtään. Mutta ihan hyvä näin, kyllä sitä koneellakin kerkeää olla myöhemmin ihan varmasti. Miksei elää täysillä, kun kerrankin elämässä tapahtuu jotain? 

Annunkin kanssa nähtiin tiistaina, ja tänään meidän oli tarkoitus mennä ratsastamaan. Mutta Annu on taas vaihteeksi satuttanut jalkansa, joten se sitten peruuntui. Toivon mukaan Annun jalka ois maanantaina kunnossa, niin pääsisin ratsastaman vielä ennen Englantiin lähtöä. Juhannukseksi ei ole mitään suurempia suunnitelmia. Taidan ottaa aivan rennosti, lepäillä, nähdä kenties kavereita ja ladata akut täyteen Englantia varten.